Rex rotuna

Rex-rotu on saanut alkunsa Ranskassa vuonna 1919 ja ensimmäisen kerran rotu on ollut näytillä 1924 Pariisin kansainvälisessä kaninäyttelyssä.

Rexien huomattavin tunnusmerkki on erittäin sileä ja pehmeä karvapeite, joka johtuu siitä että rexin peitinkarvat ovat lähes yhtä lyhyet kuin alusvilla. Karvatyyppi on mutaatio, joka on lähtöisin villikaniineilta. Rexiltä ei siis puutu mitään kerroksia karvapeitteestä, ja karva vaihtuu samalla tavalla kuin muillakin roduilla. Rex-turkkisilla kaneilla myös viikset ovat kiharat jo silloin kun poikanen on karvaton ja vastasyntynyt.

Rexien ihannepaino on 2,51kg tai enemmän, pienirexillä 1,71 - 2,10kg.

Pohjoismaisessa standardissa tunnetaan normaali, sileä karvapeite ja värit on hyväksytty standardin kaikissa väreissä lukuunottamatta: luonnonpunainen, keltapunainen, ketunpunainen, vaaleansininen, harmaansininen (egern), vaaleanharmaansininen (gouwenaar) ja raudanharmaa.

Luonteeltaan rexit ovat yleensä todella aktiivisia, persoonallisia, tempperamenttisia ja kilttejä. Poikkeuksia tietysti mahtuu joukkoon, mutta itse olen huomannut että ne kaipaavat enemmän aktiviteettejä kuin esim kääpiölupat, wienerit ja new zealand redit joita meillä myös on ollut. Ne ovat myös nopeita ja ketteriä kaneja, jotka hyppäävät verrattain korkealle. Usein ne ovat melko territoriaalisia, eli eivät välttämättä sopeudu laumaelämään kovin ahtaissa tiloissa saavutettuaan sukukypsyyden. Kuitenkin, kuten lähes kaikki kanit, myös rexit kaipaavat seuraa ja läheisyyttä.

Suomessa rexejä kasvatetaan sekä tuotantokaneina (liha ja turkis) että lemmikiksi. Maailmalla rexien tuotantokasvatus on laajamittaisempaa kuin Suomessa.

Rex-mutaatio on ominaisuudeltaan resessiivinen eli väistyvä, eli sen mahdollistavan alleelin on periydyttyvä homotsygoottina. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kanin on saatava tuo mutaatio molemmilta vanhenmmiltaan tai sille ei tule rex-turkkia.