Kasvatuksen etiikka
Kaneja kasvatetaan pääasiassa lemmikiksi sekä
tuotantotarkoituksessa.
Kaninpoikasista on ylitarjontaa jatkuvasti. Kaneja ei tulisi koskaan astuttaa sen vuoksi, että poikaset ovat kivoja tai vaan haluaa kaninpoikasia. Kasvattaminen on haastavaa ja tarkkaa työtä. Sellaisia poikueita, jotka teetetään koska on kivaa, kutsutaan hupipoikueiksi. Eli teetetään eläviä olentoja sen vuoksi että itsellä olisi hupia tästä.
Toki kanin kasvatus kuuluu olla myös kivaa, mutta se ei ole ainoa syy kasvattaa. Hyvä kasvattaja selvittää etukäteen paljon, tietää miksi poikue teetetään ja ottaa asioista etukäteen selvää.
Kasvattajalla on selkeä visio miksi juuri tämä poikue tarvitaan maailmaan missä kaneista on muutenkin ylitarjontaa.
Hän tuntee jalostusyksilöidensä suvut, värit ja mahdolliset perinnölliset sairaudet. Kasvattaja ei ikinä myy poikasia joiden suvussa on esimerkiksi hammasvikoja. Hän tuntee kanien yleisimmät sairaudet ja osaa hätälopettaa kanin.
Kasvattaja tietää jo ennen poikasten teettämistä mitä värejä poikueeseen on odotettavissa. Kasvattaja tietää, ettei kaikkia poikasia välttämättä saa kaupaksi, eikä kaikki kanit jää jalostukseen itselle, jolloin hänellä on tilat pitää poikasia tai lopettaa ne. Poikasten lopettaminen on armeliaampaa kuin myydä kani huonoihin oloihin.
Kasvattaja on valmis näkemään vaivaa jotta poikaset saavat hyvän kodin. Hän on utelias tulevan kodin asioista, kuten millaiseen tarkoitukseen kania ollaan ostamassa. Hän kyselee paljon uudelta kodilta. Hän on myös jatkossa kiinnostunut kasvattiensa kuulumisista ja valmis ottamaan kanin takaisin jos siitä syystä tai toisesta joudutaan luopumaan.
Kasvattaja neuvoo tulevaa kotia kanin käsittelyyn ja hoitoon liittyvissä asioissa.
Kanien kasvattaja osaa tunnistaa kanin sukupuolen jo muutaman viikon ikäiseltä poikaselta. Hän tuntee kanien käyttäytymisen ja tiineen kanin erityistarpeet. Kanien lisääntyminen on muutakin kuin yhdistää kaksi eri sukupuolen edustajaa ja jäädä odottamaan.
Kasvattaja on myös avoin ja ylpeä toiminnastaan. Hän esittelee mielellään kanejaan sekä kertoo kasvatusstrategiastaan kysyttäessä.
Hänellä on asialliset ja lainmukaiset tilat eläimillä.
Kanin jalostusikä on muutamia vuosia. Kasvattaja arvostaa eläimiään myös niiden vanhetessa ja jäädessä pois jalostustehtävistä.
Jos mietit vielä tämän jälkeen kasvattajaksi ryhtymistä, kannattaa ottaa selvää mikä taho lähelläsi järjestää kasvattajakursseja sekä miettiä tuleeko toimintasi olemaan niin laajamittaista, että siitä tulisi ilmoittaa viranomaisille.
Paras tapa lähteä liikenteeseen on keskustella jonkun kokeneen kasvattajan kanssa ja ottaa alkuun esimerkiksi sijoituskani j0tta pääsee opettelemaan valvovan silmän alla kasvatuksen saloja.
ÄLÄ KOSKAAN TEETÄ KANILLE POIKASIA VAIN KOSKA SE ON HAUSKAA.
TÄLLAINEN TOIMINTA ON ERITTÄIN EPÄEETTISTÄ.